{"id":18318,"date":"2020-04-07T14:13:11","date_gmt":"2020-04-07T11:13:11","guid":{"rendered":"http:\/\/www.trefinland.fi\/?p=18318"},"modified":"2020-04-07T14:14:16","modified_gmt":"2020-04-07T11:14:16","slug":"sarianne-vaarula-tre-traumapsykoterapian-tukena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.trefinland.fi\/?p=18318","title":{"rendered":"Sarianne Vaarula: TRE traumapsykoterapian tukena"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n

Sarianne Vaarula
\nTRE-ohjaajakoulutuksen lopputy\u00f6
\n31.8.2019<\/p>\n

 <\/p>\n

TRE traumapsykoterapian tukena<\/h2>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n

Keho ja mieli ovat erottamattomasti yhteydessa\u0308 toisiinsa (Berceli, 2008, 32). Jo Freud (1923\/1951) tiesi, etta\u0308 psykologinen mina\u0308 on ennen kaikkea kehollinen mina\u0308 (Kristmannsdo\u0301ttir, 2012, 322). Siksi onkin ha\u0308mmenta\u0308va\u0308a\u0308, etta\u0308 terapia on perinteisesti ollut pelkka\u0308a\u0308 puheterapiaa. Monissa psykoterapiasuuntauksissa keskityta\u0308a\u0308n edelleenkin psykologisen mina\u0308n alueelle sanallisen vuorovaikutuksen avulla, ja keho ja keho-oireet sivuutetaan (s. 334, 337). Uusi tutkimustieto on kuitenkin tuonut esiin traumatisoitumisen kehollisen puolen, ja kehollisia menetelmia\u0308 on tullut puheterapian rinnalle (Berceli, 2008, 41; van der Kolk, 2014, 2). Kristmannsdo\u0301ttir (2012, 333) toteaakin, etta\u0308 ihmisen on usein mahdollista rakentua kokonaiseksi vasta silloin, kun keho otetaan prosessiin mukaan.<\/p>\n

David Berceli (2008, 205) kehitti TRE\u00ae:n (Tension, Stress & Trauma Release Exercises) ka\u0308ytetta\u0308va\u0308ksi erityisesti katastrofialueilla auttamaan suuria joukkoja traumatisoituneita ihmisia\u0308. Taustalla oli ajatus siita\u0308, etta\u0308 na\u0308in saisivat apua myo\u0308s ne, joilla ei ole mahdollisuutta terapiaan. TRE\u00ae-venytysten avulla ka\u0308ynnisteta\u0308a\u0308n ihmiselle luontainen – mutta usein unohduksissa ollut – ta\u0308rina\u0308, joka purkaa stressin ja traumojen aiheuttamaa kroonista ja\u0308nnitysta\u0308 ja ylivireytta\u0308 kehosta (Berceli 2008, 129).<\/p>\n

Ta\u0308ssa\u0308 esseessa\u0308 tarkastelen aluksi traumatisoitumisen kehollisuutta ja TRE\u00ae:ta\u0308. Pohdin perusteita TRE\u00ae:n ka\u0308ytta\u0308miselle psykoterapiaprosessin tukena. Aiheesta on olemassa ammattilaisten ka\u0308yta\u0308nno\u0308n kokemuksia, mutta sita\u0308 ei ole viela\u0308 tutkittu. Siksi ka\u0308yta\u0308n pohdinnassani myo\u0308s yleisemmin kehol- lisuuden ja terapian suhdetta tarkastelevia la\u0308hteita\u0308. Koska opiskelen traumapsykoterapeutiksi, tarkas- telen TRE\u00ae:ta\u0308 erityisesti osana traumapsykoterapiaprosessia. Lopuksi pohdin myo\u0308s TRE\u00ae:n vah- vuuksia ja heikkouksia, seka\u0308 sen merkitysta\u0308 itselleni tulevana traumapsykoterapeuttina.<\/p>\n

 <\/p>\n

Traumatisoitumisen kehollisuus ja TRE\u00ae<\/strong><\/p>\n

Traumatisoitumisessa ei ole kyse vain mielen haavoittumisesta. Riippumatta trauman tyypista\u0308 – olipa kyse mielta\u0308 tai kehoa uhkaavasta tapahtumasta \u2013 kehomme reagoi siihen veta\u0308ytyma\u0308lla\u0308 ja ka\u0308pertyma\u0308lla\u0308 (Berceli, 2008, 11). Van der Kolkin (2014, 2) mukaan se aiheuttaa fysiologisia muutoksia esimerkiksi aivojen ha\u0308lytyssysteemissa\u0308. Myo\u0308s Punkasen (2015, 172, 183) mukaan traumatisoitumisen seuraukset ovat fysiologisia: ne na\u0308kyva\u0308t autonomisen hermoston sa\u0308a\u0308telyn ongelmina. Traumatisoituneelle on tyypillista\u0308 olla joko yli- tai alivireystilassa (Ogden, Minton & Pain, 2009, 27).<\/p>\n

Bercelin (2008, 77) mukaan traumatisoituminen tapahtuu tilanteissa, jotka ovat niin ylivoimaisia, etta\u0308 ja\u0308hmetymme. Jos ja\u0308hmettymista\u0308 ei pystyta\u0308 purkamaan, joustavuutemme ja selviytymisemme ela\u0308ma\u0308n tulevissa haasteissa va\u0308henee. Levine (1997) puolestaan toteaa, etta\u0308 trauma ela\u0308a\u0308 ihmisen hermostossa ja\u0308lkina\u0308 taistele ja pakene -tilanteista, joita ei ole ollut tapahtumahetkella\u0308 mahdollista saattaa loppuun asti. Levine kuvailee myo\u0308s, miten ta\u0308riseminen voi vapauttaa kehon energiasta, joka on ja\u0308a\u0308nyt jumiin traumatisoitumisen yhteydessa\u0308. TRE\u00ae-ta\u0308rina\u0308n avulla keho voi vieda\u0308 kesken ja\u0308a\u0308neen reaktion loppuun asti, jolloin keho voi rentoutua ja luopua kontrollista (Berceli, 2008, 52). Na\u0308in avautuu mahdollisuus asian tyo\u0308sta\u0308miseen myo\u0308s muilla tasoilla.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Van der Kolk (2014, 3) toteaa, etta\u0308 traumoja tai niiden oireita voidaan parantaa tai lievitta\u0308a\u0308 kolmen eri la\u0308hestymistavan avulla: puheterapian, la\u0308a\u0308kityksen ja korjaavien kehollisten kokemusten kautta. La\u0308a\u0308kkeilla\u0308 voidaan hoitaa vain oireita. Useimmiten traumojen paranemiseen tarvitaan na\u0308iden keinojen yhdistelma\u0308a\u0308. Berceli (2008, 21,41) toteaa myo\u0308s, etta\u0308 traumojen paranemisessa tulee ottaa huomioon seka\u0308 mieli, henki etta\u0308 keho. Puheterapia la\u0308hestyy traumaa \u201cylha\u0308a\u0308lta\u0308 alaspa\u0308in\u201d, eli pyrkii kognition kautta vaikuttamaan myo\u0308s kehollisiin oireisiin. Ogden ym. (2009, 22-25) toteavat, etta\u0308 vaikka na\u0308in voidaankin oppia hillitsema\u0308a\u0308n trauman oireita, trauma ei kuitenkaan katoa. Pelkka\u0308 kehollinen la\u0308hestymistapa ei myo\u0308ska\u0308a\u0308n ole vastaus. Lopulliseen paranemiseen tarvitaan tyo\u0308sta\u0308mista\u0308 kolmella eri tasolla: kognitiivisella, emotionaalisella ja sensomotorisella tasolla.<\/p>\n

Koska traumassa on kyseessa\u0308 kehollisesta prosessista, joka on ja\u0308a\u0308nyt kesken, on ta\u0308rkea\u0308a\u0308, etta\u0308 mukana on myo\u0308s keino, jolla pa\u0308a\u0308sta\u0308a\u0308n kosketuksiin kehon kanssa. TRE\u00ae on yksi tapa siihen. TRE\u00ae-harjoitukseen kuuluu myo\u0308s olennaisena osana kokemuksen sanoittaminen (Rytila\u0308, 2018). Kristmannsdo\u0301ttir (2012, 329, 334) toteaa Gendliin (1996) pohjautuen, etta\u0308 vasta kun opimme kokemaan kehollisesti ja sanallistamaan kokemaamme, voimme kokea mina\u0308n mielen tasolla. Kokemisen jakaminen ja jatkuvuus eri mina\u0308tiloissa saattaa vaatia siirtymisia\u0308 abstraktin, kielellisen ja toisaalta konkreettisen ja kehollisen tason va\u0308lissa\u0308. Sanallinen pohdinta edellytta\u0308a\u0308 kykya\u0308 pita\u0308a\u0308 representaatioita – eli ajatuksia todellisista kohteista – mielessa\u0308. Kehollisella tasolla voidaan huomio kiinnitta\u0308a\u0308 kehon tuntemuksiin tai liikkeisiin, mika\u0308 taas luo pohjaa uusien representaatioiden syntymiselle. TRE\u00ae:ssa\u0308 keskityta\u0308a\u0308n nimenomaan kehon tuntemuksiin, la\u0308sna\u0308oloon ta\u0308ssa\u0308 ja nyt, turvallisesti ja tuntemuksia arvottamatta (Rytila\u0308, 2018). Jotta kokemus integroituisi osaksi omaa itsea\u0308, sen tyo\u0308sta\u0308minen sanallisesti (esimerkiksi kirjoittaen tai ryhma\u0308ssa\u0308) on ta\u0308rkea\u0308 osa prosessia.<\/p>\n

 <\/p>\n

TRE\u00ae:n mahdollisuudet traumapsykoterapiassa<\/strong><\/p>\n

Traumapsykoterapiassa ka\u0308yteta\u0308a\u0308n kolmevaiheista hoitomallia (Puntanen, 2015, 169; Steele, Boon & van der Hart, 2017, 189). Vaiheorientoituneen hoidon ensimma\u0308isen vaiheen tehta\u0308va\u0308 on asiakkaan tilan vakauttaminen ja oireiden lievitta\u0308minen. Kun asiakkaalla on riitta\u0308va\u0308sti voimavaroja, siirryta\u0308a\u0308n toiseen vaiheeseen, jossa hoidetaan traumamuistoja. Kolmannen vaiheen tehta\u0308va\u0308na\u0308 on persoonallisuuden integrointi ja ela\u0308ma\u0308ssa\u0308 eteenpa\u0308in suuntautuminen. Vaiheet eiva\u0308t etene suoraviivaisesti, vaan niiden va\u0308lilla\u0308 liikutaan asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Traumatisoituneella on taipumus joutua pois optimaalisesta vireystilasta joko yli- tai alivireyteen (Punkanen, 2015, 170). Vakauttamisvaiheen ta\u0308rkea\u0308na\u0308 tehta\u0308va\u0308na\u0308 on sopivan vireystilan lo\u0308ytyminen ja keinot sinne palautumiseen. TRE\u00ae auttaa kehoa lo\u0308yta\u0308ma\u0308a\u0308n takaisin sopivaan vireystilaan (Rytila\u0308, 2018). Talvinen (2017) ja Knaappila (2017) toteavat, etta\u0308 TRE\u00ae-harjoittelu lisa\u0308a\u0308 stressin ka\u0308sittelykykya\u0308. Se voi siten auttaa lisa\u0308a\u0308ma\u0308a\u0308n asiakkaan voimavaroja vakauttamisvaiheessa.<\/p>\n

Toisessa vaiheessa ka\u0308sitella\u0308a\u0308n varsinaisia traumamuistoja. \u201cVarpu\u201d (Dissociation.fi, 2019) teki TRE\u00aeta\u0308 tukihoitona psykoterapeuttinsa ohjauksessa. Ha\u0308n kertoo omasta kokemuksestaan na\u0308in: \u201dTRE\u00ae:n vieha\u0308tys ja apu on ollut siina\u0308, etta\u0308 vaikka tietoisuuteen nousee vanhoja tapahtumia ja tunteita, ne eiva\u0308t ole olleet yhta\u0308 voimakkaita kuin tapahtumahetkella\u0308 ja asioita on pystynyt tarkastelemaan samaan aikaan ulkopuolelta, samalla kuitenkin kokien ja sanoittaen tapahtumaa itselleen ja ohjaajalle.\u201d Ogden ym. (2009, 223) toteavat, etta\u0308 traumareaktion kauhun ja pelon uudelleen ela\u0308misella\u0308 ei ole hyva\u0308a\u0308 terapeuttista vaikutusta, vaan se vie asiakkaan pois optimaalisesta vireystilasta. \u201cVarpu\u201d on pystynyt TRE\u00ae:n avulla ka\u0308sittelema\u0308a\u0308n traumamuistojaan tempautumatta uudelleen mukaan menneisiin tapahtumiin. TRE\u00ae-harjoittelu voi edista\u0308a\u0308 prosessia myo\u0308s silloin, kun traumat ovat piilossa. Berceli (2008, 21-22) toteaa, etta\u0308 jos traumoihin on vaikeaa pa\u0308a\u0308sta\u0308 ka\u0308siksi tietoisella tasolla, TRE\u00ae- harjoittelu saattaa nostaa ne pinnalle, ka\u0308sitelta\u0308va\u0308ksi. Myo\u0308s Talvinen (2017) toteaa Pro gradu \u2013tutkimuksessaan, etta\u0308 TRE\u00ae-harjoittelu nostattaa traumakokemuksia ja \u2013oireita pintaan.<\/p>\n

Berceli (2008, 139, 142) suosittelee TRE\u00ae:ta\u0308 itsehoitova\u0308lineena\u0308 myo\u0308s traumatisoituneille ihmisille. Ha\u0308n ohjeistaa sa\u0308a\u0308telema\u0308a\u0308n harjoituksen ma\u0308a\u0308ra\u0308a\u0308 niin, etta\u0308 se ei nostata liikaa ahdistusta tai muita tunteita. Jos na\u0308in ka\u0308y itsesa\u0308a\u0308telysta\u0308 huolimatta, kannattaa turvautua ammattilaisen ohjaukseen. Rytila\u0308n (2018) mukaan vakavasti traumatisoituneiden ollessa kyseessa\u0308 harjoitusta on turvallisinta tehda\u0308 TRE\u00ae-ohjaajan ohjauksessa. Traumapsykoterapian kolmannessa vaiheessa \u2013 kun traumat on jo ka\u0308sitelty – TRE\u00ae:n ka\u0308ytto\u0308 itsehoitova\u0308lineena\u0308 voi olla yksi integroinnin ja uudelleen suuntautumisen va\u0308line. Berceli (2008, 138) toteaa, etta\u0308 siita\u0308 voi saada hyva\u0308n va\u0308lineen myo\u0308s ela\u0308ma\u0308a\u0308n luonnollisena osana kuuluvan stressin hallitsemiseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Pohdinta<\/strong><\/p>\n

Ta\u0308riseminen on kehon luonnollinen keino tasapainon palauttamiselle kehoon stressaavan tai traumaattisen tapahtuman ja\u0308lkeen (Berceli, 2008, 46). Ta\u0308risema\u0308lla\u0308 keho lo\u0308yta\u0308a\u0308 ylivireydesta\u0308 takaisin sopivaan vireystilaan. TRE\u00ae:n vahvuus on sen kyky olla apuna ja\u0308nnityksen ja stressin purkamisessa ja traumojen integroinnissa. Ja\u0308nnityksen ja stressin lievenemisen ja poistumisen voi tuntea tapahtuvan harjoituksen aikana. Itse olen kokenut, etta\u0308 ta\u0308rina\u0308 tuo la\u0308sna\u0308olon ja yhteyden itseen levollisesti, ilman yritta\u0308mista\u0308 ja suorittamista. Koska traumatisoitumisen aiheuttama dissosioituminen on pilkkonut kehoa osiin, tuo yhteyden ja omassa kehossa olemisen tunne on jo itsessa\u0308a\u0308n parantavaa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

TRE\u00ae:n heikkoutena terapiaprosessin tukemisessa na\u0308en sen, etta\u0308 silla\u0308 ei voida ta\u0308sma\u0308hoitaa jotakin tiettya\u0308 osa-aluetta. Voimme toki tarvittaessa tehda\u0308 interventioita, jotta ta\u0308rina\u0308 siirtyy haluttuun kohtaan kehoa, mutta ta\u0308rina\u0308n vaikutusta emme voi hallita sen enempa\u0308a\u0308 kuin rajata sita\u0308 nostattamaan esiin vaikkapa jotain tiettya\u0308 traumakokemusta. Vaikka turvallisuus ja itsesa\u0308a\u0308telyn opettelu on Bercelin (2011, 139) ja Rytila\u0308n (2018) mukaan oleellinen osa metodia, ennalta ei voida tieta\u0308a\u0308, mita\u0308 kehollisen prosessin hera\u0308ttely nostaa esiin. Toisaalta TRE\u00ae:n avulla aikaansaatu neurogeeninen ta\u0308rina\u0308 pyrkii viema\u0308a\u0308n meita\u0308 optimaaliseen vireystilaan \u2013 pois seka\u0308 yli- etta\u0308 alivireydesta\u0308 – ja sita\u0308 kautta sietoikkunaamme (Rytila\u0308, 2008). Sietoikkunan sisa\u0308lla\u0308 pystymme kohtaamaan asioita turvallisesti; siella\u0308 mahdollistuvat uudet na\u0308ko\u0308kulmat ja taidot (Ogden ym., 27-28, 2006; Punkanen, 2015, 170).<\/p>\n

Berceli (2008, 86) toteaa, etta\u0308 TRE\u00ae on myo\u0308s hyva\u0308 metodi ammattilaisille, jotka kohtaavat tyo\u0308ssa\u0308a\u0308n jatkuvasti traumatisoituneita ihmisia\u0308 ja ovat riskissa\u0308 sijaistraumatisoitua. TRE\u00ae-ohjaajana toimiminen myo\u0308s edellytta\u0308a\u0308 sita\u0308, etta\u0308 itse tekee TRE\u00ae-harjoitusta sa\u0308a\u0308nno\u0308llisesti (Rytila\u0308, 2018). Toisin sanoen TRE\u00ae tulee olemaan joka tapauksessa ka\u0308yto\u0308ssa\u0308ni va\u0308lineena\u0308, jonka avulla voin traumapsykoterapeuttina vaalia omaa tyo\u0308ssa\u0308 jaksamistani.<\/p>\n

Block ja Kissel (2001) painottavat, etta\u0308 kehollisia menetelmia\u0308 ka\u0308ytta\u0308va\u0308n terapeutin tulee olla sinut oman kehollisuutensa ja ka\u0308ytta\u0308miensa\u0308 menetelmien kanssa (Kristmannsdo\u0301ttir, 2012, 342). TRE\u00ae- harjoittelun myo\u0308ta\u0308 oma kehonkuvani on muodostunut kokonaisemmaksi. Pystyn yha\u0308 enemma\u0308n olemaan levollisesti la\u0308sna\u0308 omassa kehossani, ottamaan vastaan sen viesteja\u0308. Na\u0308in mahdollistuu myo\u0308s terapia-asiakkaan kehon tuntemusten peilaaminen ja ymma\u0308rta\u0308minen. Ta\u0308lta\u0308 pohjalta ajattelen, etta\u0308 TRE\u00ae on hyva\u0308 menetelma\u0308 ka\u0308ytetta\u0308va\u0308ksi yhtena\u0308 kehollisena vaihtoehtona puheterapian rinnalla.<\/p>\n

Ta\u0308ta\u0308 esseeta\u0308 kirjoittaessani olen valmistumassa TRE\u00ae-ohjaajaksi ja traumapsykoterapeuttiopintojen alkuvaiheessa. Juuri ta\u0308ssa\u0308 oman kasvuni vaiheessa oleellisiksi muodostuivat esille ottamani asiat. Totesin jo kirjoittamaan aloittaessani, etta\u0308 ta\u0308sta\u0308 aiheesta tulen kirjoittamaan viela\u0308 uudestaankin. On mielenkiintoista na\u0308hda\u0308, miten ta\u0308ma\u0308nhetkinen ka\u0308sitykseni TRE\u00ae:n mahdollisuuksista traumapsykoterapian apuva\u0308lineena\u0308 muokkautuu, muuttuu ja ta\u0308ydentyy vuosien varrella. Odotan innolla edessa\u0308 oleva matkaa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

LA\u0308HTEET:<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n

Berceli, David. 2008. The Revolutionary Trauma Release Process \u2013 Transcend Your Toughest Times. Vancouver: Namaste Publishing.<\/p>\n

Knaappila, R. 2017. TRE -harjoittelulla rentoutta ja mielen rauhaa \u2013 uniha\u0308irio\u0308ita\u0308 potevien tyo\u0308ika\u0308isten kokemuksia TRE -harjoittelusta (Tension releasing exercises) ja nukkumisesta. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyva\u0308skyla\u0308n yliopisto, Terveyskasvatuksen pro gradu \u2013 tutkielma.<\/p>\n

Kristmannsdo\u0301ttir, G. 2012. Kehon ja liikkeen merkitys keskusteluterapiassa. Teoksessa S. Eronen & P. Lahti-Nuutila (toim.). Mika\u0308 psykoterapiassa auttaa? Helsinki: Edita, 322-345.<\/p>\n

Levine, P. 1997. Waking the Tiger – Healing Trauma – The Innate Capacity to Transform Overwhelm- ing Experiences. Berkeley: North Atlantic Books.<\/p>\n

Ogden, P. & Fisher, J. 2016. Sensomotorinen psykoterapia. Keinoja trauman ja kiintymyssuhdevau- rioiden hoitoon. Helsinki: Traumaterapiakeskus.<\/p>\n

Ogden, P., Minton, K. & Pain, C. 2009. Trauma ja keho. Sensorimotorinen psykoterapia. Helsinki: Traumaterapiakeskus.<\/p>\n

Punkanen, M. 2015. Kehomenetelmien ka\u0308ytto\u0308 traumahoidon vakauttamisvaiheessa. Teoksessa A. Suokas-Cunliffe (toim.). Ha\u0308pea\u0308sta\u0308 myo\u0308ta\u0308tuntoon. Na\u0308ko\u0308kulmia vakavaan traumatisoitumiseen. Hel- sinki: Traumaterapiakeskus, 163-183.<\/p>\n

Rytila\u0308, J. 2018. TRE\u00ae-ohjaajakoulutus. Luennot ja luentomuistiinpanot. Helsinki.<\/p>\n

Steele, K., Boon, S. & van der Hart, O. 2017. Traumapera\u0308isen dissosiaation hoito. Helsinki: Trauma- terapiakeskus.<\/p>\n

Talvinen, H. 2017. TRE-menetelma\u0308n vaikutukset stressin purkamiseen. Pilottitutkimus Kuopion psy- kiatrian keskuksen ja Julkulan sairaalan psykiatrista tyo\u0308ta\u0308 tekeville tyo\u0308ntekijo\u0308ille. Opinna\u0308ytetyo\u0308.<\/p>\n

Van der Kolk, B. 2014. The body keeps the score. Mind, Brain and Body in the Transformation of Trauma. UK: Penguin Random House.<\/p>\n

\u201cVarpu\u201d, 2019. TRE\u00ae:n ka\u0308ytto\u0308 dissosiatiivisen ha\u0308irio\u0308n integraation tukena. Dissociation.fi. Viitattu 31.8.2019.<\/p>\n

https:\/\/dissociation.fi\/TRE\u00aen-kaytto-dissosiatiivisen-hairion-integraation-tukena\/?fbclid=IwAR0tGwtDf4gJjdQmQ_pJIa2WwZEsSQTSFVXF0gUGTJWn6zBi3JX1rNlyVw8<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sarianne Vaarula TRE-ohjaajakoulutuksen lopputy\u00f6 31.8.2019   TRE traumapsykoterapian tukena   Johdanto Keho ja mieli ovat erottamattomasti yhteydessa\u0308 toisiinsa (Berceli, 2008, 32). Jo Freud (1923\/1951) tiesi, etta\u0308 psykologinen mina\u0308 on ennen kaikkea kehollinen mina\u0308 (Kristmannsdo\u0301ttir, 2012, 322). Siksi onkin ha\u0308mmenta\u0308va\u0308a\u0308, etta\u0308 terapia on perinteisesti ollut pelkka\u0308a\u0308…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-18318","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.trefinland.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/18318","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.trefinland.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.trefinland.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.trefinland.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.trefinland.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=18318"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.trefinland.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/18318\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18320,"href":"https:\/\/www.trefinland.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/18318\/revisions\/18320"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.trefinland.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=18318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.trefinland.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=18318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.trefinland.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=18318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}